sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Till We Meet Again

Aamulla poltettiin viimeinen joulukuusenkynttilä. 
Sen jälkeen kuusi purettiin juhla-asustaan, koristeet (ja uudet aleostot) pakattiin laatikoihin, jouluvalot setvittiin. Myös joulukirjat ja lehdet on nyt varastoitu, joten herkkureseptien kirjaaminen jäi sittenkin ensi jouluun.

Kuusi jatkaa vielä elinkaartaan pihapuuna. Olemme joka vuosi kantaneet kuusen pihakivien väliin, missä se on saanut vihertää kevääseen asti. Mukava näkö+puulisä nuorelle tontillemme.
Kuusi on muuten näppärää viedä ulos pressun, tai vaikkapa parivuoteen lakanan avulla. Eli rullaa matot pois kulkuväylältä, levitä pressu lattialle kuusen viereen, kaada kuusi pressun päälle ja kanna ulos "riippumattotyyliin". Toimii myös yksin, kun vedät pressua perässäsi.


Kiitos kaikille blogivieraille mukavasta joulun odotuksesta, ensi syksynä taas tavataan!

5 kommenttia:

  1. Voi miten kiva paikka kuusella onkin olla tuossa kivien välissä vielä senkin jälkeen kun hän on varsinaisen virkansa joulun aikaan täyttänyt! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos ihanasta blogistasi.Hyvää alkanutta vuotta!Tepa seinäjoelta

    VastaaPoista
  3. Mari: tulee ainakin nautittua koko rahan edestä! Yksi vuosi kuusi jäätyi paikalleen niin pahasti, että se piti sahata poikki - neulaset olivat nimittäin tippuneet jo aika päivää sitten:D. Loput rungosta kaivettiin esiin kivien välistä maan sulettua.

    Tepa: kiitos viestistäsi ja toivottavasti "nähdään" taas ensi syksynä!:)

    VastaaPoista
  4. Kiitos mukavasta, tunnelmallisesta blogista, ihania kuvia ja maukkaita sekä kekseliäitä ideoita :D Ensi syksyyn siis:D
    T: Keltaisen talon glögihirmu

    VastaaPoista
  5. Glögihirmu: Ensi syksynä taas täyttä höyryä eteenpäin! Ja glögikausihan jatkuu vaikka joulu meni, sillä kyllähän kylmässä pitää kuumaa juomaa saada:)

    VastaaPoista